Syystouhuja

Olen jo parin viikon ajan yrittänyt saada kukkapenkkejä talvikuntoon. On ollut hieman haasteellista, sillä kun tulen töistä kotiin on joko pimeää tai märkää. Yleensä sekä pimeää, että märkää. Tänään kuitenkin oli sen verran kuivaa, että pääsin pariksi tunniksi pihatöihin. Siinä sitten revin pois kuivahtaneita perennoja ja puolimätiä lehtiä. Siinä samalla ajattelin, että puutarhanhoidon pitäisi olla terapeuttista, mutta eipä se tässä harmaudessa aina ole. No, tämä työ palkitaan keväällä, kun ei tarvitse niitä puolimätiä lehtiä olla silloin ruokkoamassa, vaan voin odotella uutta kasvustoa pilkistäväksi hakkeen lomasta.

Koiruuskin toteaa, että hyvältä näyttää. 

Joka tapauksessa, lumi tuo lopulta hetken helpotuksen ankeaan harmauteen. Vaikka harmauskin voi olla myös kaunista: värit tulevt esiin aivan eri tavalla kuin auringonpaisteessa. Enpä olisi huomannutkaan näitä epätoivoisesti pilkistäviä narsissin alkuja kaikessa kevään vihreydessään, ellen olisi lähtenyt ulos juuri tuohon mainitsemani harmauden keskelle. Näistä ei taida olla kevään kukkijoiksi...

Ei syksy ole vain kuolleiden kasvustojen leikkaamista. Esimerkiksi mustaviinimarja on tehnyt jo kevättä varten muhkeat silmut. Ihanaa.

Tuossa muutama viikko takaperin voivottelin, että ehdinkö saamaan kukkasipulit maahan ennen talven tuloa. Hyvin näköjään ehdin ja uskon, että sipulit ovat jo juurtuneet hyvin. Maahan laitoin krookuksen ja helmililjan sipuleita.

Aivan mielettön keksintö tämä kuvassa näkyvä sipulien istutusapu. Eikun kairaamaan tällä reikä sipulia varten maahan, sipuli kuoppaan ja kairan kahvaa painamalla saa multapaakun takaisin sipulin päälle. Kairassa on lisäksi sivussa mitta-asteikko, jolla pystyy laittamaan sipulit oikeaan istutussyvyyteen. Ihmeellisen yksinkertainen keksintö. Tykkään tosi paljon!

Nyt on aika alkaa haaveilemaan tulevasta kesästä: mitä laitan uuteen, ihanaan kasvihuoneeseen? Minkälaista hoitoa kasvit vaativat? Mitä uutta pihaan? Mitä perennoja siirretään tai jaetaan? Ja eipä jälleen aikaakaan, kun odotetaan satoa...

Olipas tänään paljon asiaa, nyt säästän loput johonkin toiseen kertaan.

Miia

Halloween

Innostuin koristelemaan kasvihuonettani Halloween-teemalla. Pahvisia lepakoita ja kurpitsoja, sekä aiheeseen sopivat nauhat lyhtyihin, eipä siihen muuta tarvitsekaan.Helppoa ja nopeaa. Aika vähän kaupoissa on mitään valmiita koristeita. Olisin voinut ostaa ison kurpitsalyhdyn, muttei ainakaan tällä pallonpuoliskolla sellaista mistään löytynyt, vaikka yritin perjantaina kaupoilla käydessäni pitää silmäni auki.

Aivan mieletön sumu on ollut tänään. Välillä näytti, että aurinkokin yritti sumun läpi paistaa ja silloin ulkona oli kyllä epätodellisen väristä.

Illan pimetessä nauttitaan tunnelmasta.

Melko paljon kuvia tällä kertaa, mutta kyllä tämä pikkuruinen kasvihuone vaan on niin tunnelmallinen, kun sinne sytyttelee kynttilät.

Miia

Kransseja

Ennen ensilumen tuloa ehdin tekemään muutaman kranssin. Kaupungin miehet kävivät ystävällisesti kaatamassa takapihaltamme pajukon, joten sieltä sai paljon hyvää materiaalia. Kransseille saa nopeasti tehtyä pajusta pohjan, johon voi sitten laittaa mieleisiään koristeita. Itse löysin puolukan varpuja, joita sitten vain rautalangalla pajupohjaan kiinni.

Kivikkopenkissäni kasvaa sinilaakakatajaa, josta saa myös mainioita kranssin pohjia. Niistä toiseen pujottelin pihlajanmarjoista nauhan ja toiseen laitoin lyhtykoison kukat. Se pääsikin paraatipaikalle meidän ulko-oveen.

Viime syksynäkin innostuin ennen lumentuloa tekemään pajusta kransseja, sydämmiä, enkeleitä ja obeliskeja. Näistä tuotoksista pääsi naapuritkin nauttimaan joulutervehdyksen merkeissä.

Muuten viikonloppuni on mennyt tunnelmoidessa: lauantaina polttelin takassa tulta, jotta sain leivinuuniin yöksi lihapadan muhimaan, iltaisin olohuoneessa on palanut Party Liten ihanat valkoiset kynttilät. Vihdoinkin siis raaskin polttaa niitäkin...

Ensi viikko onkin remontintäyteinen, sillä tarkoitus on laittaa ekaluokkalaisemme huonetta uusiksi. Ei mikään helppo homma, sillä nuorella miehellä on nuita leluja ja Legoja kertynyt mahdoton määrä.

Miia

Syysistutuksia

Eletään lokakuun loppua  ja minä vasta laittelen syysistutuksia. En ole vain raaskinut heittää kesäkukkia pois, sillä ne kukoistavat hoitamattomuudesta huolimatta! Lopetin niiden kastelunkin jo elokuun puolessa välissä, mutta sitkeinä, jo tottuneena epäsäännölliseen kasteluun, niin ne eivät vain kuolleet...

No, nyt voin hyvällä omallatunnolla vaihtaa rätvähtäneet päivänsilmät pois. Kävin ostamassa ihan perinteistä kellokanervaa ja sypressiä. Niiden seuraksi laitoin hopealankaa, koristekaalia ja krysanteemin. Ensi viikoksi on luvattu jo pakkasia, joten voipi olla, että koristekaalin joudun heittämään aika nopeasti pois. Halusin kuitenkin laittaa sitä ruukkuun, sillä en ole aiemmin tehnyt sen kanssa tuttavuutta.

Tulipa muuten todella samanvärinen istutus, kuin kesäkukkani olivat...

Terassin amppelitkin saivat omat kellokanervansa. Niiden ympärille kiedoin sinilaakakatajasta kranssit, yksinkertaista ja nopeaa. Ja ihan hyvät näistäkin tuli. Laakakatajaa minulla kasvaa omasta takaa ja siitä on syksyisin ihan hyvä leikellä oksia pois, sillä kesän mittaan se leviää valtavasti.

 Myös heinäseipäistä tehtyyn amppelitelineeseen laitoin krysenteemin. Talveksi tähän laitetaan puinen tallilyhty, mutta siitä kuvaa sitten, kun sen aika on.

 Kun olin saanut istutukset tehtyä niin kiertelin hieman kameran kanssa pihalla. Huomasin, että mustikka kukkii? Taitaa olla melkoisen lämmin syksy. Eipä tästä taida satoa enää saada, mutta en muista, että aikaisempina vuosina olisi tarvinnut moista ilmiötä ihmetellä.

Päivänhattu on aivan ihana kukkija. Se kukkii pitkään heinäkuusta syyskuun lopulle, tänä vuonna jopa lokakuulle. Lisäksi se houkuttelee perhosia: nokkosperhonen ja neitoperhonen ovat erityisen ihastuneita kukintoon. Näin syksyllä kukinto on lakastuessaankin aivan upea näky.

Olin onnekseni  tänään ajoissa pihalla, sillä puolen päivän jälkeen alkoi satamaan vettä ja sitähän sitten tulikin koko loppupäivä. Sain kuitenkin vielä viimeisiä upeita kuvia ruskasävytteisestä koristemarja-aroniasta. Hyvänä kontrastina toimii vielä vihreä nurmikko. Upeaa, eikö vain?

Vielä pitäisi ehtiä laittamaan kukkasipuleita maahan. Ostin puoleen hintaan kevään kukkijoita: helmililjaa ja krookuksia. Jos en niitä kohtaa saa maahan, niin ne eivät ehdi juurtumaan ollenkaan ennen pakkasten tuloa, joten sormet ristiin...

Miia

Esittelyssä...

kasvihuone.

Tässä muutama kuva, miltä Villa Garden näyttää. En osaa sen tarkemmin mitään rakennepiirustuksia tänne laittaa, mutta perustuksia varten vaihdettiin maata noin puolen metrin syvyydeltä ja kuoppa täytettiin styroksien jälkeen kivituhkalla. Ensimmäinen talvi nyt sitten näyttää elääkö maa ja kuinka vinossa Villa on keväällä.

Nämä kuvat on työn tuoksinnassa otettu kännykällä, mutta kylläpä näistä rakenteet tulee ilmi.

Valmiina kasvihuone näyttää tältä:

Kasvihuone ei ole vielä tälle syksylle aiheuttanut lisää puuhaa pihalla, mutta muuten on kyllä ollut kotipihan työleiriä: puutalkoot, trampoliinin kasausta, kukkapenkkien syyskunnostusta ja ihanana vastapainona grillausta naapureiden kanssa avotulella lauantai-iltana. Maistakaapa muuten lihapiirakkaa grillattuna, on hyvää! Sitten vaihdoimme naapurin kanssa uusimmat juorut kasvihuoneessa istuskellen, tietenkin... Tunnelmaa toivat kynttilät.

Siirsin tuossa elokuun loppupuolella ulkoa kasvihuoneeseen lobelioita ja nehän innostuivat kukkimaan uudelleen. Samaan aikaan sai paprikakin siirtyä kasvihuoneeseen ja sekin alkoi kukkimaan uudelleen. Nyt olen ottanut paprikan sisälle, mutta kukat tippuvat siitä aina vain pois. Olisikohan kirvoilla osuutta asiaan?

Miia

Miian Villa Garden

Miian Villa Garden sai alkunsa käyttämättömistä parvekelaseista. No, projekti lähti hieman lapasesta ja halvat parvekelasit muuttuivat lopulta ihanaksi puurunkoiseksi kasvihuoneeksi mieheni kätevissä käsissä. Kasvihuone on mieheni rakennustapaa noudattaen 'ydinpomminkestävä' ja vaikka se valmistuikin vasta syksyllä, niin siellä on vietetty jo monta mukavaa hetkeä.

Somistin kasvihuonetta nyt pimeneviin syysiltoihin kynttilöillä, pihavaloilla ja kukkapenkistäni kerätyillä lyhtykoison oransseilla hedelmäkodilla. Lisäksi oleskelua varten kasvihuoneesta löytyy siniset puutarhatuolit ja pöytä. Siinä sitä sitten on mukava ottaa lasillinen viiniä ja nautiskella ulkona raivoavasta myrskystä. Niin ja suunnitella ensi kesää.

Kaikki täällä pihallani ei kuitenkaan pyöri vain vastavalmistuneen kasvihuoneeni ympärillä, vaan paljon tapahtuu myös muualla puutarhassa. Syksy saa minussa aikaan mitä melkoisen näpertelyvimman ja laitan kuvia näistä erilaisista tekeleistä tänne myöhemmin.

Miia